Osmo Poliitin kannustamana asetan tarkkailun alle henkilökohtaisia asioitani listojen muodossa.
Neljä työtä, joita olen elämäni aikana tehnyt:
1. Sitoja. Kuullostaa eksoottiselta, mutta työ oli hyvinkin proosallista puurtamista metallitehtaalla teräsrullien parissa (olette varmaan nähnyt niitä vilistävän ohitsenne junanvaunuissa siististi perätysten)
2. Palovartija. Samalla tehtaalla kuin edellinen. Siisti homma jossa joutui välillä kahlaamaan nilkkojaan myöten öljyssä. Palovartijana jäi runsaasti aikaa lukemiselle. Esimerkiksi Kafkan Amerikka tuli vetästyä sähkökellarin uumenissa. Harkitsin tuolloin vakavasti oman kirjan kirjoittamista ja nimeksi olisi tullut tietysti Kirjoituksia sähkökellarista.
3. Opettaja. Kokemusta on niin aikaihmisten kuin pikkunaperoidenkin käsittelystä.
4. Tutkija. Elämänmittainen projekti, josta saa joskus palkkaakin. On kiva tutkia karttoja, julistetaidetta, musiikin historiaa tai ihan mitä vaan, mutta työnä homma liittyi media-alaan.
Neljä paikkaa, jossa olen asunut:
1. Oulu. Naperona
2. Raahe. Vähän isompana. Kotikaupunki.
3. Vaasa. pari kolme vuotta tuli ihmeteltyä vaasalaisten toilailuja. Asuntoja oli muutama tuona lyhyenä jaksona. Eniten tykkäsin Palosaaresta. Oli komia kirjasto ihan vieressä.
4. Tampere. Alaspäin valutaan siis. Nykyinen kotikaupunki, josta olisi vaikeaa lähteä enää muualle.
Neljä TV-ohjelmaa, joita katselen mieluusti:
Tulee katseltua tosi vähän intensiivisesti, mutta joitain kuitenkin:
1. Lunta tupaan. Se parempi Smith & Jones. Aiemmin tuli telkusta muistaakseni saman niminen länkkärisarja.
2. Vielä virtaa. Tämä pitää ottaa asenteella: aivot narikkaan. Hemmetin huono sarja itse asiassa, mutta brittiäijien leppoisaa jolkottelua on terapeuttista seurailla. Ja onhan siinä Wallacen ääni eli Peter Sallis. Mahtava narisija!
3. Conan O'Brien. Yleensä tulee katsottua ensimmäinen vieras ja sen jälkeinen lyhyt sketsi. Musiikkivieras innostaa harvoin paitsi seuraavat poikkeukset vuosien varrelta: Steve Earle, Neil Young, U2 ja Big Sandy & His Fly-Rite Boys.
4. Elokuvat. Enemmän kaipaisin 70-luvun elokuvia. Ne tuntuvat olevan pannassa kaikilla kanavilla. Uutta jyskettä tulee kyllä ja sitten jotain 40-luvun pukudraamaa. Löytyyhän niitä helmiä sieltäkin.
Neljä paikkaa, joissa olen lomaillut:
1. Jugoslavia. Nykyinen Slovenia ja Istrian rannikko. Loistava paikka pikkupojalle. Mieleen jäi hotellin piha-alueella pelattu Suomi-Saksa jalkapallomaaottelu vieraiden kesken. Ja kovapotkuinen jugoslaavitarjoilija joka veti vapaapotkullaan terassin korituolin säpäleiksi.
2. Norja. Pitkäaikainen suosikkimaa. Kolmesti on tullut käytyä. Pohjanmaan kasvatille ensimmäiset kokemukset lumihuippuisista vuorista olivat sävähdyttäviä.
3. Lontoo. Pari kertaa testattu ja hyväksi havaittu.
4. Länsi-Eurooppa pikakelauksena. Kahdesti on tullut käytyä interrail -matkalla. Tanskan kautta Saksaan ja sieltä välimerelle.
Neljä lempiruokaani:
1. Karajalanpaisti jossa on hitosti lanttua ja sipulia.
2. Kavarma. Tuli testattua Bulgariassa. Vähän niinkuin karjalanpaisti, mutta sirenejuustolla ja pippureilla höystettynä.
3. Lasagne. Itsetehtynä. Ei missään nimessä mikroruokien aatelia.
4. Hernekeitto. Arkeen ja juhlaan.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
3 comments:
Vänkää luettavaa. Hommasitko kavarman reseptin, että sitä voisi kokeilla? Tai ehkä senor Google löytäisi sen.
Tässä yksi linkki josta kylläkin puuttuu se mainitsemani juusto-osasto:
www.travel-bulgaria.com/content/kavarma_receipt.shtml
Pääpiirteittäin annos on siis syvästä kulhosta nautittava lihapata, jonka päälle ripsoteltiin ainakin minulle juustoa.
Sen kanssa olisi tietty hyvä nauttia iso maljallinen Zagorka -olutta, mutta sitä voi olla vaikea löytää täältä.
Nonni! Täytyy ilman muuta kokeilla, mutta pari ainesosaa puuttuu: savipata ja puoli kupillista laardia. Onhan tuo aika runsas yhden miehen eväiksi, jos siihen lihaakin tulee 1,3 kiloa, joten pitää kasvattaa nälkää päivä tai kaksi.
Post a Comment